VESIVAHINKO

Ilpo Talka | 12.4.2017 16.35

Halusimme tehdä pesuhuone- ja saunaremontin. Kuopuksellamme oli sopivasti aikaa ja palkkasimme hänet tähän työhön. Piikatessaan vessanpöntölle paikkaa, hän huomasi eristeissä kosteutta. Kutsuimme vakuutusyhtiön edustajan paikalle ja niinpä hän porasi eri puolille huoneistoamme lattiaan reikiä ja mittasi kosteuden. Hän totesi, että lattia on purettava 150 neliön alueelta ja sen jälkeen kuivatettava. Mahdolliset vaurioituneet puuosat on tietysti vaihdettava terveeseen. Ennen vakuutuskorvauksia on vuotopaikka todennettava. Syyn aiheuttaja löytyi viimein vanhasta pesukoneen paikasta. Kone ei ollut siinä enää meidän, eikä edellisten asukkaitten aikana. Tyytyväisinä ilmoitimme vakuutusyhtiölle, että vuotopaikka on löytynyt. Kuinka ollakaan, meille vastattiin, että meillä ei ole ollut yhtiöön vakuutusta kyseisen vuodon aikana ja yhtiö ei ole korvausvelvollinen. Olime maksaneet vakuutusmaksumme siinä uskossa, että asiakkuus turvaa myös tällaisten tilanteiden varalta. ”Don`t worry…” lauletaan kyseisen yhtiön mainoksessa, muttei kuoro tullut meille laulamaan. Vahingossamme puhutaan kymmenistä tuhansista euroista.

Tällaisissa tilanteissa ajatuksilla on taipumus alkaa pyöriä kehää; päässä on vankila, josta ei pääse ulos. Jumalaan turvaavalla ihmisellä on kuitenkin tietoisuus siitä, että mitään ei tapahdu meille Hänen tietämättään. Tunteet eivät tahdo alistua aina meidän tietoisuutemme ja uskomme alaisuuteen ja mielli on sen mukainen. Jostain syystä on tällainen elämänvaihe meille sallittu. Olemme lohduttautuneet, ettei kukaan ole kuollut ja tästä selviää rahalla, jota painetaan kuulemma Helsingissä lisää. Käydessämme viikonloppuna Kemijärvellä ”työntekijäpäivillä”, aloitti paikallinen pastori tervetulopuheensa kertomalla vesivahingosta, josta he eivät saaneet korvausta. Saarnamies oli kokenut Jumalan tahdoksi korjata talon ja panna se myyntiin. Ostaja oli löytynyt pian. Puheen kuullessamme ihmettelimme, kuinka pitikin ”sattua”, että se oli niin tilanteeseemme sopiva. Tulimme taas siihen tulokseen, että Taivaallinen Isämme tietää asiamme ja huolehtii meistä, tavalla tai toisella. Edelleenkin olemme tosin sitä mieltä, että kotivakuutukset pitäisi olla kattavampia. Ajatelkaamme esimerkiksi nuorta paria, jotka ostavat talon kenties suurella velalla, ottavat siihen pankin edellyttämän vakuutuksen ja sitten heille käykin kuten meille. Pahimmassa tapauksessa velkamäärä tuplaantuu. ”Tarttis tehdä jotain…”

Kerronpa vielä yhden hiljattain sattuneen mielenkiintoisen tapauksen. Meiltä oli kahvi lopussa ja menin paikalliselle huoltamolle aamulla puoli seitsemältä. Odottelin oven aukaisemista ja samalla pihaan kurvaa ruotsinkilvissä oleva farmariauto, jonka perässä on kelkkasafariliikkeen umpikärri. Epäilykseni safariliikkeen henkilökunnasta heräsivät toisen noustessa autosta. Kahvipöydässä totesin vaimolleni, että taisin nähdä varastetun trailerin. Päivällä soitin kyseiseen firmaan ja kyselin, ovatko kaikki kärrit tallessa. Tarkistuksen jälkeen yksi puuttui ja sen jälkeen asia annettiin poliisille. Miksikö epäilyni heräsivät? Eletty elämä jättää ihmiseen jäljen. Se ei ole läheskään aina kaunista katseltavaa. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mutta synnin tähden kuva on mennyt pahasti rikki. Joillakin se näkyy selvemmin kuin muilla. Jeesuksessa saamme omistaa itsellemme ehyen kuvan; juuri sellaisen, kuin Jumala haluaa meille antaa. Vaikkemme kärrivarkaita olisikaan, tarvitsemme kaikki armoa, sillä jossakin kohdassa olemme rikkoneet Jumalan tahtoa vastaan. Traileri löytyi ja taisivat löytyä varkaatkin. Safariliike muisti minua runsaalla lahjakortilla. Käytän sen vaimoni kanssa virkistäytymiseen Levillä. Elämä on aika mielenkiintoista!

Siunattua pääsiäisen aikaa ja hyvää kevättä.