Joutsenia jäisessä joessa

Informaatiota vai disinformaatiota?

Lueskelin joku aika sitten erään edesmenneen presidenttimme päiväkirjamerkintöjä. Niiden piti olla salaisia, jotka löytyivät jostain väliseinän sisästä. Pidin niitä lähes loppuun saakka todenmukaisina, Urhon itsensä kirjoittamina. Aloin kuitenkin ihmettelemään, kuinka hän on voinut lähes loppuun asti, jo dementoituneena, laittaa kaiken muistiin niin terävästi. Minulle selvisi, että ”muistiinpanot” olivatkin kirjan tekijän omaa mielikuvitusta. Päivän tekstit hän oli sijoittanut todellisiin tapahtumiin; Kuuban kriisiin jne. Minua hävetti. Annoinkin kirjallisuutta työkseen käsittelevän ihmisen mennä näin pahasti vipuun! Ymmärsin nyt, miksi teos oli luokiteltu kirjastossa kaunokirjallisuuteen eikä historian luokkaan. Samalla tajusin, kuinka helposti ihmiset voivat uskoa valhetiedon, disinformaation, totuuden sijaan. Asetan mielessäni tällaisen kirjallisuuden lajin kyseenalaiseksi. Kuvitteellisen henkilön puutteista ja virheistä huolimatta ei hänen piikkiinsä saisi lisätä mokia. Se on lähellä rienausta.

Puhuessamme toisesta ihmisestä tulisi ajatella, mitä hyvää hänessä on. Mikäli ei ole mitään kehuttavaa, on parempi olla hiljaa. Määrätyissä tilanteissa varoituksen sana on tarpeen, muille sekä kyseessä olevalle henkilölle itselleen. Meidän tulee suojella toisiamme, itseämme kuin myös väärin käyttäytyvää henkilöä. Ihminen pystyy muuttumaan, jos siihen on tahtoa.

Sielujemme vihollinen on disinformaation mestari. Hänhän on valheen isä. Älä usko hänen puheitaan! Mikäli kaipaat oikeata informaatiota, hae sitä Jumalan Sanasta. Sananlaskujen kirjan yhdeksännen luvun jakeessa kymmenen sanotaan: ” Herran pelko  on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta.” Jumalan kunnioittaminen on lähde kaikelle viisaudelle. Etsi sitä kuin aarretta. Meidän ajassamme asiat ovat kääntyneet päälaelleen; jumalattomuutta ja sen tuomaa tyhmyyttä pidetään kunniassa ja Jumalaa ja Hänen Sanaansa arvostavia vanhanaikaisina. ”Sanoessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet”, pitää paikkansa. (Room.1:22)

Viime päivinä on satanut paljon ja lähes joka päivä. Tämä aamu näyttää paremmalta, jopa sinistä on näkyvissä pilvien lomassa. Päivät ovat olleet harmaita ja pimeitä. Vielä kuukauden verran ne lyhenevät kunnes Joululta taas alkavat jatkumaan. Ihmisille, joilla on mielenterveydellisiä ongelmia tämä aika saattaa olla hyvinkin vaikeaa. Tuskaa lisää puheet Koronasta ja maailmassa esiintyvät luonnon katastrofit. Ihmisten tekemät terrori-iskut ynnä muut pahat teot ihmetyttävät ja kauhistuttavat. Ei ole ihme, jos jonkun mieli masentuu tällaisesta. Ilman Jumalan lupauksia näkisin itsekin ympäröivä maailman ja sen mukana omankin elämäni melko toivottomana. Tänä aamuna lukemani Heprealaiskirjeen luku sisälsi lyhyen lauseen: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” (13:8) Mestarimme on sanonut, että jokainen Häntä seuraava vaeltaa valkeudessa. Moni kärsii pimeän pelosta; ei nähdä mitä ympärillä on. Uskomalla Jumalan Poikaan saamme luottaa siihen, että Hänelllä on tilanne hallinnassaan. Näytti miltä näytti maailman tilanne, Häntä seuraamalla ja lupauksiinsa turvaten saamme kulkea valkeudessa eikä meidän tarvitse pelätä. Jumala sanoo profeetta Jeremian suulla jo Vanhassa Testamentissa: ” Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (29:11)

Joulua odotellessa saa mielemme kääntyä Hänen puoleensa, joka lähetti oman Poikansa pimeän maailman keskelle. Ulkoisen pimeyden keskellä loisti paimenille suuri valo; Vapahtaja oli tullut ihmiskunnan keskelle. Enkeli sanoi: ”Minä ilmoitan teille suuren ILON…” Tämä ilo ei ole elämästä irroitettua, vaan tukevasti siinä kiinni. Pidetään siitä lujasti kiinni!